Mä käyn salilla. Jatkossakin.
“Mut sit mä vaihdoin salia. Tai siis en kuntosalia, vaan sitä huonetta, jossa teen sen vanuuttamisen. Mutta siellä ei ollu pyörää. Ja koska olen suomalainen pian keski-ikäinen nainen, niin en voi tietenkään muuttaa mun tapoja (silmänisku). Mutta mä funtsin, että siellä toisessa sali-huoneessa on liikaa pyöriä ja se liika on tiellä. Ja se, että mun salissa ei ole pyörää. Niin, voisko sinne tuoda sen ärsyttävän pyörän pyörimästä muiden jaloissa ja tuoda sen mun jalkoihin?”
Mitä voisin tehdä seuraavaksi, kun minulla ei ollut mitään?
“Omat vuorosanat muistaa paremmin, kun kuuntelee muita”
Muotoilija tekoälykköä tapaamassa osa 3/3 - tekoälymuotoilustrategia
Muotoilija tekoälykköä tapaamassa osa 2/3 - êthos muotoiluprosessissa
Muotoilija tekoälykköä tapaamassa osa 1/3 - AI muotoilun näkökulmasta
Lapsen oikeutena luovuus
Tunteet ja mikrohetket UX-suunnittelussa
Tärkeintä muotoilussa - yhteisymmärrys?
Kiehtova video teroittimista
Omassa penaalissani on aikojen saatossa majaillut kaikenmoisia muovihärpäkkeitä myös niitä “vähän parempia” metallisiakin, mutta ei ihan tämmöisiin insinöörinäytteisiin saakka kyllä päästä. Mutta muistuupa mieleeni sellainen lapsuusmuisto, että olen käynyt alakoulussa teroittamassa kynääni opettajan pöydän nurkalla veivattavalla teroittimella!