Muotoilija tekoälykköä tapaamassa osa 1/3 - AI muotoilun näkökulmasta
Kuinka usein olet käynyt kauppakeskuksessa? No, varmastikin aika useasti. Kuinka usein olet huomannut käytävien puhtauden, entä käytävälle pujahtavan palveluhenkilön siivousvälineiden kanssa?
Johdattelen näillä kysymyksillä sinua omaan kokemukseeni siitä, miten läheisessä kauppakeskuksessa käytetään nykyään ihmisten tekemän siisteyden lisäksi robottisiivouskoneita. Johan tästäkin ensimmäisestä kohtaamisesta on useampi vuosi, mutta koneiden lisääntyessä hyvinkin ajankohtainen asia. Ehkä sinäkin olet pohtinut mitä robottisiivoojan taustalla on? Ehkäpä muotoilija!
Tekoäly, tuo mystinen koodi-ihme, on viime vuosina tehnyt vaikuttavan loikan muotoilijoiden työpöydälle. Mutta mitä tämä oikeastaan tarkoittaa meille, jotka työskentelemme palveluiden, tuotteiden ja käyttäjäkokemusten parissa? Onko tekoäly muotoilijan uusi paras ystävä, uhka vai ehkä jotain siltä väliltä?
Tekoäly tarjoaa muotoilijoille ennen näkemättömiä mahdollisuuksia. Sen avulla voidaan analysoida suuria tietomääriä salamannopeasti ja löytää oivalluksia, jotka muuten jäisivät piiloon. Kuvitellaan esimerkiksi palvelumuotoiluprosessi, jossa tekoäly käsittelee tuhansia asiakaspalautteita, tunnistaa toistuvat ongelmakohdat ja ehdottaa mahdollisia ratkaisuja – kaikki vain muutamassa minuutissa. Tämä ei pelkästään säästä aikaa, vaan avaa myös täysin uusia ovia muotoilijoiden luovuudelle. Sen sijaan, että aikaa kuluisi rutiininomaisiin tehtäviin kuten erilaisten raporttien selaamiseen, voimme keskittyä siihen, mikä tekee muotoilusta aidosti merkityksellistä: luovaan ongelmanratkaisuun ja inhimillisten kokemusten suunnitteluun.
Katsotaanko muutamaa esimerkkiä miten muotoilijan työ yhdistyy jo nyt tekoälykaveriin?
Robotti-imurit sairaaloiden siivouksessa
Sairaaloiden siivouksessa käytettävät tekoälypohjaiset robotti-imurit ovat erinomainen esimerkki siitä, miten AI yhdistetään muotoiluun käytännöllisyyden ja turvallisuuden takaamiseksi. Näiden robottien suunnittelussa on käytetty tekoälyä optimoimaan siivousreittejä, välttämään esteitä ja reagoimaan reaaliaikaisiin muutoksiin, kuten kiiretilanteessa käytävälle ilmestyvään potilasvuoteeseen. Muotoilun näkökulmasta tällaiset robotit on suunniteltu niin, että ne ovat paitsi tehokkaita myös käyttäjäystävällisiä ja turvallisia ympäristöissä, joissa hygienia on kriittistä. Esimerkiksi robottien käyttöliittymät on tehty yksinkertaisiksi, jotta henkilökunnan on helppo hallita niitä, ja niiden muotoilu on suunniteltu vähentämään fyysisiä kontakteja siivottaviin pintoihin, mikä minimoi tartuntariskit. Kuka on optimoinut robotit ja syöttänyt heille tarvittavan datan? Tai kuka suunnitellut käyttöliittymän? Muotoilija.
Tekoäly syöpätutkimuksen tukena
Syöpätutkimuksessa tekoäly auttaa analysoimaan massiivisia tietomääriä, kuten potilailta kerättyä dataa ja syöpäkudoksista otettuja kuvia. Mutta pelkkä analytiikka ei riitä – muotoilu on keskeisessä roolissa, kun kehitetään työkaluja, joilla lääkärit ja tutkijat voivat hyödyntää tekoälyä käytännössä. Esimerkiksi visuaaliset käyttöliittymät, jotka näyttävät tekoälyn analysoimia kudosnäytteitä ja ehdottavat diagnostiikkavaihtoehtoja, on suunniteltava intuitiivisiksi ja informatiivisiksi. Muotoilijat työskentelevät myös sen parissa, että tekoälytyökalujen tuottama data esitetään selkeästi ja ymmärrettävästi, jotta lääkärit voivat luottaa sen pohjalta tehtyihin päätöksiin. Lisäksi tekoälyn avustamana kehitetyt yksilölliset hoitosuunnitelmat vaativat muotoilua, joka tukee sekä potilaan että lääkärin tarpeita – selkeyttä, käytettävyyttä ja läpinäkyvyyttä. Muotoilija on siis läpi koko prosessin, joskus jopa henkisenä tukena potilaan rankalla matkalla.
Vaikka tekoäly on erinomainen analysoimaan dataa ja mukautumaan käyttäjien tarpeisiin, se ei tunne empatiaa eikä ymmärrä asiayhteyksiä, ellei sitä ole siihen nimenomaisesti opetettu. Ja tämäkin opettaminen tarvitsee edelleen ihmistä ja siten tämä tekee muotoilijoiden roolista entistäkin tärkeämmän. Muotoilijan tehtävänä on varmistaa, että tekoälyn tuottamat ratkaisut eivät ole vain tehokkaita, vaan myös inhimillisiä, eettisiä ja tarkoituksenmukaisia. Tekoäly ei voi korvata muotoilijaa, mutta se voi toimia voimakkaana työkaluna, joka täydentää taitojamme. Päteekö siis tässäkin kohtaa sanonta, tekoäly on hyvä renki, mutta huono isäntä?
Tässä kolmiosaisessa blogisarjassa sukellan syvemmälle siihen, mitä AI tarkoittaa muotoilun näkökulmasta. Olen tuottanut tekstin yhdessä keskustellen tekoälyn kanssa. Tulevissa osissa käsittelen tekoälyn etiikkaa muotoilun kumppanina, sekä muotoilu-tekoälyn strategiaa liiketoiminnassa. Ja hei tottakai, jaan myös helposti ymmärrettäviä esimerkkejä.
Hyvää muotoilua,
Elina